Ensimmäiset päivät

Noniin, vihdoin saa sitten opetella myös tämän blogin kirjotuksen. En oo ikinä kirjotellu oikeestaan mitään, joten saa sitten nähdä että miten paljon tänne tulee tekstiä. Ainakin noin pääpiirteittäin yritän kertoa mitä tännepäin kuuluu.

Sitten itse asiaan: Matka Suomesta Sydneyyn meni yllättävän lepposasti, ainoastaan Singaporen lentokentällä oli vähän tekemisen puutetta. Helsingistä Singaporeen sain vieruskaveriksi norjalaisen tytön, joka oli opiskellut Sydneyssä kolme vuotta. Kyselin kaikenlaisia perusjuttuja, kun tiesin että kaikki tulee olemaan uutta.

Yritin pysyä hereillä koko lennon, että olisin saanut rytmit jo etukäteen kohilleen, mutta lopulta tuli sitten nukuttua neljä tuntia ennen Singaporea. Singaporesta Sydneyyn lento menikin sitten nukkuessa ja saavuin bussilla sitten Canberran keskustaan noin 12.30. Bussissa jouduin jonkun mummelin viereen joka haisi. Tai sitten se olin minä.

Yliopisto oli järjestänyt vielä taksikyydin Canberrasta kampukselle, matka kesti ehkä 10 minuuttia ja se meni kuskin kanssa jutellessa. Sitten sain kämpän avaimet kouraan respasta ja lähdin vaeltamaan asuntolan uumeniin. Asunnon yhteistilat on tosi kotosat, kuvassa vaan ne näytti tosi paljon isommilta. Kaikki viisi makuuhuonetta on tosi hyvässä kunnossa ja niissä on oikeestaan kaikki tarvittava. Paitsi patteri. Huoneessa tulee yöllä hiukan kylmä kun ikkunat ei eristä ja ulkona on -2 celsiusta.

Tapasin heti ensimmäisenä päivänä vastapäätä olevassa huoneessa asuvan psykologiaopiskelija Emilyn, jonka kanssa juteltiin varmaan pari tuntia. Sain samalla infoa kaikesta mitä pitää hankkia ja mitä ei. Kävin sitten vielä mutkan ostarilla, joka on noin 15 minuutin kävelymatkan päässä asunnosta, ostamassa astioita, ruokaa, puhelinliittymän etc. Maininnan arvoinen asia: otin samalla mun ensimmäisen älypuhelimen käyttöön, tulee varmaan menemään rikki seuraavan viikon aikana. : )

Ensimmäisenä iltana hengailtiin sitten Emilyn ja sen kavereitten kanssa täällä kämpillä. Emily on kyllä kova puhumaan, mikä on varmasti hyvä juttu ton kieleen tottumisen kannalta. Tuntuu että se myös tuntee jokaisen vastaantulevan ihmisen, oli kuulemma vuoden fuksi viime vuonna joten se selittää. Torstai oli opiskelijoiden bilepäivä, kun sillon pääsee kaupungissa baariin ilmaseksi sisälle ja saa opiskelijatarjouksia. Yrittivät kovasti houkutelle lähtemään mukaan mutta olin niin väsyny etten pystyny lähteen. Yhdentoista aikaan nukkumaan ja 13 tunnin yöunien jälkeen oli jetlag nukuttu pois. Tosin tuli heräiltyä parin tunnin välein kun oli niin kylmä pelkällä makuupussilla.

Netti on täällä aika kallista ja se menee prepaidina eli ostat jonku 40GB dataa (~33e kuussa) ja sitten saat surffata 28 päivää sillä, minkä jälkeen pitää ottaa uus samanlainen paketti. Puhelinliittymä netillä maksaa 25e kuussa ja asunto 640e kuussa. Aika suolaset menot siis.

Toisena päivänä tapasin vasta Australiaan saapuneen nigerialaisen vanhemman opiskelijan pihalla, jonka kanssa käytiin sitten ostaria ihmettelemässä. Tapasin myös toisen Oululaisen opiskelijan, Johanneksen, kenen kanssa sovittiin sitten bilissuunnitelmista samalle illalle. Sovittiin kuitenkin sitten hetkeä myöhemmin Emilyn kanssa että se opettais kavereineen (Georgia, Susan, Megan, tosi mukavia myöskin) illalla mulle ja Johannekselle pari aussi-juomapeliä. Bad idea. Tätä kirjottaessa vielä hiukan puuskututtaa, mutta hauskaa oli. Voitettiin Johanneksen kanssa aussit beerpongissa ja slapcupista tuli mun lemppari ku olin siinä niin hyvä. :d Englantiin tottuu tosi nopeesti ja tuo noiden aksentti on tosi tarttuvaa, yrittäkää kestää mun englantia sitten ku tuun takasin. : )

Asiasta jänikseen...linnut on tosi outoja täällä. Nuo korpit näyttää ihan samalta ku Suomessa, mutta ne kuulostaa joltain huutavalta rotkoon putoavalta ihmiseltä tai lampaalta. Sillain että se ääni vaimenee kokoajan. Aamulla tulee aina hymy huulille ku kuulee ikkunan takaa (äänieristystä on tuskin ollenkaan): AAAAAAaaaaa. Sitten näin toisen linnun joka oli semmosen jättiläisvästäräkin näkönen ja kuulosti ihan rikkinäiseltä R2D2:lta, tuijotin vaan suu auki varmaan pari minuuttia sitä. Kengurua en oo vieläkään nähny.