Tapasin meidän kymmenen hengen jengin sitten siinä lentokentällä ja kaikki vaikutti tosi mukavilta; meitä oli minun lisäksi Marja (Suomi), Oscar ja Anna (Ruotsi), Manuel (Sveitsi), Julien (Ranska), Cathleen, Joanna ja Jenna (USA) ja Shaun (Australia) + vaihtarikoodrinaattori Rebecca ja reissun järjestäjä Ross. Asetuttiin sitten Gilligan's nimiselle hostellille, jota on kehuttu maailman parhaaksi hostelliksi ja täytyy kyllä myöntää että ei ollut valittamista. Ensimmäinen ilta meni tutustuessa ihmisiin pelien ja leikkien muodossa ja tutustuttiin myös Cairnsin keskustaan. Opittiin parin tunnin session aikana myös vähän Australian historiasta. Kaikki oli sen verran aktiivisia että tutustuttiin nopeasti ja hauskaa oli; ei ois parempaa porukkaa voinu toivoa!
Keskiviikkona sitten herättiin aamiaiselle (joka oli muuten aika uskomaton) aikaisin ja lähdettiin sitten sademetsäreissulle. Saavuttiin paikalle nimeltä Rainforestation, joka oli eräänlainen luontokeskus; saatiin hengata kenguruiden kanssa, pitää koalaa sylissä, käärmettä kaulan ympärillä (ehh), soittaa didgeridoota (tai siis yrittää soittaa, mun "soitto" kuulosti vaan laivan sumutorvelta), maalata ja tanssia aboriginaalien kanssa, heittää bumerangia, leikkiä dingojen kanssa etc. etc. Tuli tehtyä niin paljon kaikkea jännää että päivä vaan vilisi silmissä. Erittäin jännä! Illaksi mentiin takas Cairnsiin, illallisen jälkeen hieman karaokea ja sitten valmistautumaan seuraavaan päivään (nukkumaan).
Sitten päästäänkin torstaihin, edellisestä päivästä en olisi uskonut että voi enää paremmaksi mennä mutta niin se vain meni. Torstaina suolanen herätys kuudelta, nopea aamiainen ja satamaan. Veneellä lähdettiin päiväksi käymään yhden maailman seitsemästä ihmeestä, the Great Barrier Reefin, ulkoreunalla. Matka veneellä kesti noin kaksi tuntia, jonka aikana tutustuttiin entistä paremmin toisten kanssa ja kaverustuttiin. Kun päästiin perille niin päätettiin että käydään laitesukeltamassa kun kerta sellaiseen on mahdollisuus. Mulla ois ollu se lisenssi jolla olisin päässyt pidemmälle sukellukselle mutta kun se oli jäänyt kotia niin osallistuin tutustumiskurssille. Makso alle 60e, oli siis käytännössä pakko mennä. :) Cathleen oli ainoa joka ei sukeltanut, snorklasi sillä aikaa kun muut sukelsivat. Sukelluksen aikana näin meritähtiä, pallokaloja, nenäkaloja, papukaijakaloja, seeprakaloja, kaloja, jne. Korallit oli kans aivan mahtavan näkösiä. Sukelluksen jälkeen mentiin vielä snorklaamaan Oscarin, Cathleenin ja Joannan kanssa. Lainasin Joannalta kameraa hetkeksi ja menin itekseni sukeltelemaan vähän syvemmälle. Noin kahden metrin kokoinen hai meni viiden metrin päästä ohi mutta heti kun se huomas mut niin se lähti karkuun. Jahtasin sitä vähän matkaa ja näpsin kuvia mutta en päässy kovin lähelle. :)
Sitten siirryttiin vielä toiselle paikalle, joka oli saaren reunalla. Mentiin pikkupaatilla saarelle noin 200 metrin matka ja snorklattiin takaisin isolle veneelle. Lähdettiin seuraamaan yli metrin kokoista merikilpikonnaa heti kun bongattiin se, sukellettiin sen vierellä ja alla, pääsin myös koskettamaan sen kuorta. Siinä se vaan rauhassa uiskenteli ja meni syömään köyden päälle kerääntynyttä levää. Uskomaton kokemus. Paluumatkalla syötiin hyvin ja otettiin aurinkoa (50+ aurinkorasvan kanssa sen jälkeen kun meille kerrottiin että yksi kahdesta australialaisesta sairastaa ihosyövän voimakkaasta UV-säteilystä johtuen). Illalla käytiin yötorilla (ostin bumerangin, jonka varmaan hajotan ens viikolla heitellessä) ja myöhemmin katsottiin vielä Australian historiasta kertova elokuva Rabbit-Proof Fence, jonka jälkeen (ja ehkä hieman aikanakin) uni maistui.
Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen lähdettiin jo lentokentälle päin ja olihan se hieman ankeaa palata Canberran talveen. Reissun kohokohdat oli koalan kanssa halailu ja merikilpikonnan kanssa sukeltelu. Nyt maanantaina (5.8.) alkaa kuitenkin koulun orientaatioviikko, jolloin tutustutaan yliopistoon ja käydään vähän kurssiasioita läpi. Ensi viikonloppuna on sitten toisen orientaatioreissun vuoro, vuorossa on nyt sitten Sydney! Mukaan on tulossa yli 40 vaihto-oppilasta, mukaan lukien meidän mahtava porukka Cairnsista. :) Nyt alkaa jo huomata että suomen kieli alkaa ruostua, pitänee alkaa puhumaan enemmän myös suomalaisten vaihtareiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti